本歌词不能自动滚动

H鋘 muistaa is鋘s?kiviset pellot ne huokuivat kuivuuttaan sin?kes鋘?kauan sitten kun ei satanut ollenkaan H鋘 muistaa is鋘s?kumaran hahmon peltojen reunalla itsekseen huokaavan hiljaa: ＂T鋣tyy vain odottaa＂ Ja juuri kun kaikki alkoi kuolla pois kokonaan toi tuuli jostain miljoonasateen ja el鋗鋘 tullessaan Oi miljoonasade oi miljoonasade oi miljoonasade oi miljoonasade Sin?kes鋘?kauan sitten kun ei satanut ollenkaan h鋘 tapas kirjastoautolla miehen ja tienristill?uudestaan Ja mies lajoitti h鋘elle kirjaan Angelica ja y鰊 ruhtinas ja pyysi vaimoksensa ja l鋒tem滗n mukanaan Oi h鋘 oli niin kaunis ja yksin ja itki nuoruttaan mutta kun tuuli toi miljoonasateen h鋘 pakkasi vaatteensa Oi miljoonasade oi miljoonasade oi miljoonasade oi miljoonasade Tuo kaikki tapahtui kauan sitten nyt el滗 h鋘 kaupungissa ostosk鋜ryjen vainioilla h鋘 kulkee l鋒i鰉arketissa Ja mies tulee iltaisin kotiin pullo viinaa salkussaan ja sammunein silmin ja syd鋗in sohvalle nukahtaa Ja h鋘 toivoo salaa miljoonaa rakkautta tai miljoonaa kuolemaa tai miljoona miljoona mit?vaan kunhan ei t鋞?kuivuutta Oi miljoonasade oi miljoonasade oi miljoonasade oi miljoonasade T鋘?aamuna keitti鰏s?istuu h鋘 yksikseen nyt h鋘 avaa kaasuhellan ja menee pesuhuoneeseen Nyt h鋘 riisuu kaikki vaatteensa kuin oisi menossa sateeseen ja pesuhuoneen peiliin h鋘 kirjoittaa uudelleen ja uudelleen ＂M?en jaksa en滗 odottaa oi is?mit?m?teen＂ ＂M?en jaksa en滗 odottaa oi is?mit?m?teen＂ ＂M?en jaksa en滗 odottaa oi is?mit?m?teen＂ H鋘 menee pesuhuoneesta keitti鲻n ja keitti鰏t?taivaaseen Oi miljoonasade oi miljoonasade oi miljoonasade oi miljoonasade